TÄMÄN KYLÄN NAISII

On niin mahtavaa asua tälläisessä kylässä jossa on tiivis yhteisö. Etenkin meissä äiteissä.
Joko tiistai nää mamit pakkaa vauvat vaunuihin ja suuntaa yhteiselle aamulenkille ja sen jälkeen lounastamaan, vuorotellen toistensa koteihin.

Siellä sitten vaihdetaan viikon kakka, ruokailu, loma ja muut kuulumiset ja suunnitelmat. Ja tietty kaikkea muuta yhtä tärkeää, kuten kuinka miehet on taas ollu laiskoja tai reippaita tai.. (meillä tosin toinen äiti). Tai kuinka vähän meillä onkaan taas viime öinä nukuttu.
Mutta tää kaikki on niin äärettömän tärkeetä. Kun sen toisen osapuolen kanssa kotona näitä juttuja voi toki jakaa, mutta kun sillä toisella se arki harvoin on ihan samanlaista rumbaa. Niillä on ne usein ne omat sambat jotta saa pidettyä perheen leivässä. Näistä mameista usein löytyy toinenkin jolla on ollut samaisia ongelmia kuin sulla tai sun vauvalla. Tai ainakin kertoa tarinaa kuinka serkun kaveri ratkaisi samaisen ongelman.

Tässä seurassa uskaltaa jutella kuinka ei osaa vielä syöttää oikeaa määrää ruokaa vauvalle, tai kuinka avuton on päivärytmien kanssa, miksi meidän vauva on aina tyytymätön tai miten meillä ollaan opittu sormiruokailemaan. Ihan mitä vaan. Ja aina löytyy tukea ja apua.
Uskalsin ensimmäisellä kerrallakin jo kertoa, että meidän kodista löytyykin kaksi äitiä. Ja sain kuulla kuinka se on rikkaus kun täällä on erilaisia perheitä.

Eikä nää meijän mamitreffit pelkkää ongelman ratkomista oo, vaan myös herkuttelua ja seurustelua ja nauttimista. Siitä toisen aikuisen seurasta.
Ja oon super onnellinen, että oon päässy näin huippujen mamien joukkoon.
Tiedän että joillain kotiäideillä saattaa olla tosi yksinäistä tai ainakin sitä vertaistukea vähän. Tai muiden näkeminen vaan on joskus tosi hankalaa.

Ja nyt ei toimi vanha sananlasku että; kun väki vähenee niin pidot paranee, vaan se menee justiinsa toisin päin. Jokainen tuo aina lounaalle mukanaan jotain kaapin aarteita tai tarkoitetusti ostettua tai itse valmistettua. Ihan omien kykyjen ja halujen mukaan.
Parhaillaan meitä on 15 mamia ja muksua, toisinaan vaan neljä. Yksi juttu on aina taattu, se että meillä on masut täynnä ja olo kiitollinen.