PÄIVÄ KOTIÄIDIN ELÄMÄSTÄ

Mitä sitä kotiäiti hoitovapaalla kotona sitten puuhailee.. no tsekkaappa tästä:

klo 6:50 herätys
Haen Minin aamumaidoille viekkuun ja eiku ylös ja kontaten syöttötuolille:
"Mutsi hei, saaks täällä mitään kunnon aamupalaa vai ei!?"
Mini leikkimään -> äiti pääsee syömään.
Sitten touhuillaan leikitään ja soitetaan.

Mini näyttää, että nyt otetaan tuo salkku ja sitten salkun sisältö levitetään ympäri huonetta.

klo 8:45 vaunulenkille
Mini nukkuu -> äiti pääsee tekemään ruokaa.
Pyykit koneeseen hop.
Päiväkotihakemuksen rustailua ja lähetys. (Miten tän vauvan voi muka hoitoon laittaa? No okei vuoden päästä tää on jo varmaan kävelevä ja jutteleva vauva.)
Kasvimaalta sadonkorjuuta.
Pyykkien ripustusta.

klo 10:45 mini herää
Ja on heti tietysti nälkäinen, me lounastetaan yhdessä.
Sitten on taas äiti-mini-laatuaikaa, leikkien, duploja kooten ja kirjoja katsellen.
Vaihdetaan yhdessä puhtaat lakanat.
Minille välipalaa ja äitille teetä

klo 13:50 vaunulenkille
Mini nukkuu -> äiti imuroi.
Laittaa lisää pyykkikoneeseen.
Äiti leipoo porkkanakakun.
Lakanapyykit kuivuriin.

klo 16:50 mini herää.
Me syödään yhdessä.
Toinen äiti tulee kotiin <3

klo 17:30 saadaan ihana ystävä kylältämme kylään.
Syödään porkkanakakkua ja turistaan.

klo 18:00 mulle tulee "kirppis-shoppailija" kylältä.

Jatketaan ystävän kanssa jutustelua.. ja mini saa iltapuuron.
Minille iltapuuhat ja nukkumaan

klo 19:30 mini nukkuu
-> äiti yrittää jeesata toisen äitin ihon (lue kutinan) kanssa puoli tuntia.

klo 20:00
uppodun tähän kirjottamaan tätä päivän antia teille.

Ihan huikeeta on se, että vihdoin oikeesti pystyn edes puuhastella, kun Mini nukkuu.
Se minkä takia tätä rustailen, ei oo todellakaan se, että  kalastelisin jotain vuoden mutsi titteliä. Vaan katottiin eilen illalla Armanin viimeinen ristiretki, niin sai taas vähän kuvakulmaa tähän omaan arkeen ja eloon. Tää päivä oli todellaki ihanaa nautiskelua, kun pitää mielessä että toisilla ei edes ole kotia mitä imuroida, eikä paljon muutakaan. Arvostusta tai toimeentuloa.
Toi ohjelma on ihan näiden äitien lemppariohjelmia. Samalla niin kamalaa ja ahistavaa, mutta myös herättävää ja kasvattavaa. Siitä voi saada kyllä pienoisen ahistuksen, kun näkee niin suurta vääryttä etkä voi itse asialle mitään.
Ja taas sain siitä muistutuksen, että raha se on joka tähän maailmaan näitä ongelmia luo. Eikä itsessään raha vaan se rahanhimo.

Tästä otankin itselleni tavoitteeksi, etten valita ihan pienistä ja yritän olla haluamatta koko ajan jotain lisää. Mulla on jo kaikki mitä tarvitsen. Tässä ja nyt!